Marjat ja hedelmät
puutarhamansikka Fragaria x ananassa
Puutarhamansikka on monivuotinen, rönsyjä kasvattava ruohovartinen kasvi, jonka korkeus on 20–40 cm. Lehdet kasvavat ruusukkeisesti. Lehtilapa on kolmisorminen. Lehdykät ovat 5–10 cm mittaisia, päältä kaljuja ja alta tiheäkarvaisia. Kukkien teriö on valkoinen.
tarhaomenapuu Malus domestica
Yleensä piikitön puu, jonka nuoret oksat, lehdet ja lehtiruodit ovat tiheään karvaiset. Kukat valkoisia ja vaaleanpunertavia, 3,5–5 cm. Hedelmä on pallomainen, 3–12 cm, keltainen, vihreä ja punainen, yleensä makea.
hapankirsikka Prumus cerasus
Kukkiessaan loistelias hapankirsikka on pieni, oraton ja vesova puu, jonka ohuet oksat taipuvat iän myötä riippaisiksi. Lehdet eivät ole riippuvia kuten imeläkirsikalla (P. avium). Hapankirsikka kukkii keväällä lehtien puhjetessa valkoisin 2–5 kukan sarjakukinnoin, ja kirsikat kypsyvät syksyllä kirkkaan-, tumman- tai ruskeanpunaisina. Hedelmien mukaan hapankirsikkalajikkeet tyypitellään kirkashedelmäisiin amarelleihin ja tummahedelmäisiin morelleihin. Happamat hedelmät ovat välttävää naposteltavaakin, mutta soveltuvat parhaiten erilaisten säilykkeiden valmistemiseen.
luumu Prunus domestica
mustaherukka Ribes nigrum
Mustaherukka (Ribes nigrum) eli musta viinimarja on herukoiden sukuun kuuluva yksikotinen pensas, joka kasvaa suurimmassa osassa Eurooppaa sekä villinä että viljeltynä.
punaherukka, valkoherukka
Ribes Rubrum- Ryhmä
Punaherukka eli
lännenpunaherukka (
Ribes rubrum), jota kutsutaan usein myös
punaviinimarjaksi, on herukkapensaslaji. Punaherukasta tunnetaan useita alalajeja. Suomessa pensasta esiintyy viljeltynä.
karviainen
Ribes Uva-crispa- Ryhmä
Karviainen (Ribes uva-crispa) on herukoiden sukuun kuuluva marjapensas, jonka alkuperäinen esiintymisalue on Euroopassa ja Aasian länsiosissa. Pohjoismaissa karviaista tavataan viljelyjäänteenä ja viljelykarkulaisena.